Onko isännöitsijä taloyhtiön vai taloyhtiöille suoritteita tuottavien verkostoyritysten edustaja?

Yksinkertainen vastaus tähän luonnollisesti on, että isännöitsijä edustaa taloyhtiötä toimittajien kilpailutuksessa. Toki pätevä taloyhtiön hallitus valvoo isännöitsijän toimintaa ja tarvittaessa puuttuu epäasialliseen kilpailutukseen. Todennäköisesti valtaosa isännöitsijöistä myös toimii taloyhtiön parhaaksi kilpailutustilanteessa tai ainakin ajattelee näin.

Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan vain 20-25% kilpailutti lainan vain yhdessä pankissa (lähde: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000007326056.html). Tätä ei kaiketi voi edes kutsua kilpailutukseksi.

Isännöitsijän verkostoyrityksien käyttöön voi toki olla perusteluja isännöitsijän ja miksei taloyhtiön näkökulmasta. Jotkut tekijät on havaittu hyviksi edellisten remonttien tai muiden tekemisten osalta. Tai joissakin tapauksissa kilpailutuksen kulut ovat korkeammat kuin hyödyt.

Kilpailutuksessa on kuitenkin tarkoitus antaa eri tekijöille mahdollisuus tarjota omaa osaamistaan tai tuotteitaan kulloisessa kilpailutilanteessa. Kilpailutilanteen puuttumisella on tavalla tai toisella negatiivinen vaikutus taloyhtiöön. Jokainen ymmärtää, että monopoli nostaa kustannuksia.

Vaikka kilpailuttamisessa on useimmiten muitakin kriteereitä kuin hinta, vajavainen kilpailuttaminen todennäköisesti aiheuttaa taloyhtiölle markkinahintaa suurempia kustannuksia. Kilpailutuksen puute voi aiheuttaa laatupoikkeamia ja aikataulujen viivästymistä, kun tekemiseen sopivin toimittaja ei ole mukana kilpailutuksessa.

Kilpailuttaminen ei pelkästään koske isännöitsijää, koska usein isännöitsijä ja hallitus haluavat ulkoistaa kilpailuttamisen, ainakin isoissa remonteissa. Haasteet ovat avain samat kuin isännöitsijän osalta taloyhtiön näkökulmasta katsottuna. Pahin tilanne on silloin, jos kilpailuttavalla osapuolella on taloudellisia sidoksia kilpailutettaviin yrityksiin tai kilpailuttava osapuoli hyötyy tuloksesta muuten taloudellisesti. Esimerkkinä näistä on esim. erilaiset matkat tai vastaavat tilaisuudet, joihin liittyy kestitystä.

Yhtenä ongelmana on myös se (perustuu myös omaan kokemukseeni), että kilpailutuksen tulokset ja siihen liittyvä materiaali tarjotaan taloyhtiön hallitukselle erittäin nopealla aikataululla. Usein taloyhtiön hallituksen työssäkäyville jäsenille (ja myös muille) jää minimaalinen aika tutustua aineistoon, koska aineisto lähetään päätöstä varten pahimmillaan muutamia tunteja ennen päätöksen tekoa.

Muutenkin taloyhtiön näkökulmasta katsottuna kilpailutusprosessi ei ole läpinäkyvä taloyhtiön suuntaan. Kilpailuttavalla osapuolella on suuri valta kilpailutuksessa. Valta tarkoittaa myös normaalia suurempaa vastuuta. Vastuu taas tarkoittaa parasta lopputulosta taloyhtiön näkökulmasta katsottuna.

ProHabitor pyrkii taklaamaan kilpailutukseen liittyviä sudenkuoppia. Rekisteröidy palveluun ja kokeile 30 päivää veloituksetta: https://prohabitor.web.app/rekisteroidy

Blogin kirjoittaja

 

Juhani Hodju on ProHabitorin (Prohod Consulting Oy) perustaja ja yrittäjä. Juhani on pitkän linjan ATK-ammattilainen, projektipäällikkö, kauppatieteiden maisteri ja EMBA Aallosta. Vapaa-ajalla Juhani toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Kiinnostuksen kohteena ovat mm. innovatiiviset digitaaliset palvelut ja moottoripyörällä kruisailu.