Isännöitsijät tarvitsevat digiloikan. Hyvänä esimerkkinä sähköisten palveluiden huonosta tilasta on isännöitsijäntodistus, jota tarvitaan mm. asunnon vuokraus- ja myyntitilanteista. Vanhan ATK-ammattilaisen mielestä ko. todistus pitäisi olla saatavilla sähköisessä palvelussa yhtä nappia painamalla. Tämä toki edellyttää, että mm. taloustiedot voidaan hakea automaattisesti, mikäli ne eivät ole samassa järjestelmässä. Kokemuksesta tiedän, että tämäntyyppinen integraatio talousjärjestelmään ei ole avaruustekniikkaa. Todellisuus on kuitenkin aivan jotain muuta, ja usein isännöitsijäntodistus on kultaakin kalliimpi.

Alalla on varmasti hyvin edistyneitä isännöitsijöitä, jotka panostavat sähköisiin palveluihin. Heillä on ymmärrys, että digikelkasta ei ole mahdollista jäädä pois, koska kilpailu siivoaa pidemmällä aikavälillä tehottomat toimijat pois markkinoilta. Näin siis todella tapahtuu markkinataloudessa.

Uudet sähköiset palvelut ja alustat tuovat hyvää kaikille, ja erityisesti isännöitsijöiden asiakkaille, ja sitä kautta isännöitsijöille. Palvelut skaalautuvat isännöitsijän liiketoiminnan mukaan, ja lisäävät omalta osaltaan ansaintamahdollisuuksia.

Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto vapauttaa isännöitsijän voimavaroja asiakaspalveluun ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Miksi näin ei sitten toimita? Varmasti syitä on monia ja syyt vaihtelevat per isännöitsijä. Muutosvastarinta ja haluttomuus kehittää nykyistä toimintaa saattavat olla syitä, varmasti syitä on muitakin. Uuden opettelu saattaa myös olla iso kynnys uuden palvelun käyttöönotossa.

Oma vastuu digitaalisten palveluiden suosimisessa on myös taloyhtiöiden hallituksilla. Heidän täytyy vaatia parempaa palvelua, ja toisaalta varmistaa, että isännöitsijän aiheuttamat kustannukset pysyvät kurissa asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Isännöinnin voi myös tarvittaessa kilpailuttaa.

Lopuksi näen alan järjestöillä suuren roolin sähköisten palveluiden kehittämisessä. Erityisesti tunnistan Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton vastuun asiassa, ja ko. järjestöjen yhteistyön asiaa ajavien ja sähköisiä palveluja tarjoavien yritysten kanssa.

Isännöintiliiton pomo Mia Koro-Kanerva kirjoittaa seuraavasti kiinteistöalan digitalisoitumisesta: ”Isännöintiliitto voi olla mukana asiaa edistävissä hankkeissa, apuna välittämässä tietoa alan tarpeista sähköisten palveluiden kehittäjille ja toisaalta kertomassa jäsenkunnalle uusista innovaatioista. Jotta asiaa saadaan eteenpäin, on jatkossa sekä alan järjestöjen että yritysten tehtävä enemmän yhteistyötä. Vaikka Isännöintiliitto on toimialajärjestö, jossa ovat laajasti edustettuina sekä yritykset että henkilöisännöitsijät – kaikki tietyllä tavalla toistensa kilpailijoita – voidaan yhteistyöllä saada aikaan sellaisia muutoksia, joihin kukaan yritys ei yksinään pysty.” (Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/blogi/kiinteistoala-on-heikosti-digitalisoitunut-mutta-yhteistyolla-kurssi-voidaan-kaantaa/).

Toivottavasti edellä mainittu näkyy myös käytännön toimissa. ProHabitorin osalta lähestymme myös Kiinteistöliittoa ja Isännöintiliittoa. Nähtäväksi jää toimiiko tämä julistus myös käytännössä.

Blogin kirjoittaja

 

Juhani Hodju on ProHabitorin (Prohod Consulting Oy) perustaja ja yrittäjä. Juhani on pitkän linjan ATK-ammattilainen, projektipäällikkö, kauppatieteiden maisteri ja EMBA Aallosta. Vapaa-ajalla Juhani toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Kiinnostuksen kohteena ovat mm. innovatiiviset digitaaliset palvelut ja moottoripyörällä kruisailu.